sunnuntai 28. elokuuta 2016

Pikku apulainen

Tuo meidän omistaja ilmeisesti pitää kovasti imuroinnista.
Niin me ollaan Anselmin kanssa päätelty, kun
se niin säännöllisesti sitä tekee.

Se on varmaan sille vähän niin kuin harrastus.
Mä sitten ajattelin, että autan nauttimaan siitä vielä
vähän enemmän.

Ihan niin kuin kärpästen kanssa. Niitäkään
ei kannata heti syödä vaan vähän leikkiä ensin,
niin ei lopu se hauskuus heti kesken.

Se aloittaa sen imuroinnin yleensä täältä
kodinhoitohuoneesta ja imuroi eka nämä mun
aiemmin repimät pahvinpalat.

Mutta se imuroi ne aika nopeasti.
Ajattelin, että jos niitä laittaa siihen vähän lisää
sillä aikaa kun se imuroi toista kohtaa,
niin se saa sitten imuiroida vähän pidempään.

Sitten se taas imuroi ne pois.

Ja sitten minä taas revin lattialle niitä muutaman lisää.

Enkö olekin kiltti! Näin se voi imuroida täällä
huoneessa tosi paljon pidempään kuin ennen,
eikä tarvitse lopettaa sitä imurointia heti alkuunsa.

2 kommenttia:

  1. Oletpa Eemeli vastuullinen kissa, kun pidät ihmisten aktivoinnista ja henkisestä hyvinvoinnista huolta. :) Mekin yritetään järjestää emännälle aina silloin tällöin tekemistä, kuten imurointia ja lattioiden luuttuamista. - Mörkö ja Mymmeli

    VastaaPoista
  2. Joo, ihmistä kannattaa auttaa tossa imuroinnissa. Mäkin käyn ihan vaan huvikseni juoksemassa vessoissa monta kertaa sillä aikaa kun ihminen imuroi, niin sitten se saa jatkaa sitä imurointia aina vähän pidempään kun mä levitän hiekkaa vessasta vähän lisää lattialle.
    -Punkku

    VastaaPoista