tiistai 31. tammikuuta 2017

Pikkulinnut, tulkaa takaisin!

Kyllä on tylsää!

Ei ole linnun lintua näkynyt pitkään aikaan.

Eilen sentään joku harakka hyppi tuossa pihalla.

Mutta tänään ei edes sitäkään.

Voi missä te olette pikkulinnut? Tulkaa pian takaisin.
Meillä on ikävä teitä!

maanantai 30. tammikuuta 2017

Catzillan pauloissa

Tämä joulukissan antama lelu on yksi mun suosikeista.

Se on aina välillä piilossa, mutta sitten saadaan se taas leikkiin.

Sitä on kiva heitellä.

Aina ei pysy kuvaajakaan perässä.

Voi harjoitella vähän piruettiakin.

Se lentää niin mukavasti.

Löytyykö muilta tällaista samanlaista lelua?

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Valokuvauksesta

Meidän omistaja on aloittanut sellaisen
valokuvauskurssin.

Siellä kuulemma opitaan ottamaan hyviä kuvia
ja analysoimaan niitä.

Vaikka ei me ymmäretä mitä siitä pitää oppia.
Kyllä meistä saa hyviä kuvia sen kun vain ottaa.
Ja analyysitkin on aika itsestään selviä.

Esimerkkejä: Tässä on komea kolli sohvalla.

Kissa mietteliäänä.

Kissa kiipeilypuussa katsoen kameraan sanoen:
Eikö tuo kuvaus nyt jo riitä.

Ja tässäkin on upea kissa pöydällä.
Hieno kuva, vaikka tässä pöydällä ei saisi olla.
Mutta että mitä opiskeltavaa tässä nyt on.
Ei voi ihmisiä aina ymmärtää.

lauantai 28. tammikuuta 2017

Eemelin saalistusretki

Mitä sä oikein kaivoit sieltä nurkasta?

Tällaisen laatikon, näissä saattaa olla meille ruokaa.

Jos tästä repii tämän pahvin ympäriltä niin voi päästä niihin ruokiin käsiksi.

Joo-o kyllä tämä tästä lähtee.

Aika lupaavasti jo tullut reikiä

No nyt lähti kunnon palanen!
 
Ja tässä vaiheessa hauska leikki sitten tylysti keskeytettiin.
Eemeli olikin ihan tosissaan tuon ruuan hankinnan suhteen,
joten turvallisuussyistä paketti otettiin pois ennen kuin ehti tapahtua vahinkoja.

perjantai 27. tammikuuta 2017

Sulan ongintaa

Kuten tiedätte, sulat on meillä erittäin suosittuja leluja, mutta mikäs sitten eteen kun sulka menee hankalaan paikkaan? Anselmin ratkaisu sulan ongintaan on kääntyä selälleen. Ainakin oven alle näkee näin paljon paremmin.

Mukavaa viikonloppua!


torstai 26. tammikuuta 2017

Stressinpoistaja

Tiedättekö, välillä ihmisillä on kovasti stressiä.

Sitä voi tulla, jos ne vaikka tekee tosi paljon töitä.

Silloin meidän kissojen tehtävä on auttaa
sitä ihmistä.

Esimerkiksi menemällä sen syliin
ja olemalla vähän hassu.

Ja sitten vähän kehrätä ja nukahtaa
söpön näköisenä.

Niin sitten ei stressaa enää ollenkaan niin paljon!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Laatikon salaisuus

Ihan kuin tuolta laatikon sisältä kuuluisi jotain rapinaa.

Täytyypä tutkia sitä tarkemmin.

Hei, nyt se vähän nousee...

... ja esiin tulee... TASSU.

Ai sinäkö se olit.

Joo! Eikös ollut aika hyvä piilo.
Ajattelin harhauttaa, jos luulisit että täällä olisi jotain saalistettavaa,
niin kuin vaikka hiiriä.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Reippauspalkinto

Me oltiin niin reippaita siellä näyttelyssä, että saatiin taas reippauspalkinto.

Tällainen sulkajutska.

Ihan yksi vaan, ja minäpäs sain sen omittua itselleni.

Anselmi sitä paitsi leikki tällä jo siellä näyttelyssä.

Ja varmaan jo arvaatte, että kun tässä on kaksi tällaista osaa,
niin ehkä tästä tulee kohta kaksi lelua...

Pikkaisen on kärsinyt jo tuo toinen sulka.

Mutta leikkimistä vartenhan se on hommattu.

Että antaa mennä vaan!

Kohta tulee kunnon höykkyytystä.

Jotain hyötyä siitä näyttelyreissusta.

maanantai 23. tammikuuta 2017

SUROK kissanäyttely 22.1. Lahdessa

Me oltiin sunnuntaina siis Lahdessa kissanäyttelyssä.

Tää setä tässä oli mun tuomari.

Se oli ihan mukava ja tykkäs minusta.
Erityisesti kehui rakennetta ja tukevia jalkoja ja isoja tassuja.
Niin ja mulla on kuulemma tosi hieno harlekiinikuvio.

Päästiin sitten ihan tuomarin parhaan valintaan, mutta ei kuitenkaan
paneeliin asti.


Niin olin minäkin siellä mukana.

Mua tahtoi vähän jänskättää, mutta sitten kun pääsi syliin ja vähän
leikitetiin niin helpotti.

Siellä oli paljon sellaisia hauskoja huiskia.

Niin ja kyllä mua vähän helliteltiinkin.

Tämä täti oli mulla tuomarina.

Se tykkäsi tosi paljon mun turkista, oli kuulemma hyvin kiiltävä
musta ja kirkkaan valkoinen väri. Ja pää oli kuulemma myös oikein hyvä.

Ja kyllä sekin tahtoi minut tuomarin parhaan valintaan.

Siellä me sitten oltiin muiden kissojen kanssa,
mutta burmilla meni sitten kuitenkin jatkoon.

Niin, mä muuten sitten sain tällaisen ruusukkeen kun
valmistuin täällä Championiksi.

Toi toinen ruusuke on Eemelin, ihan hieno sekin.

Mutta eipä siinä vielä kaikki, täällä oli muutakin tekemistä.

Nimittäin agilityrata, jota mekin käytiin kokeilemassa.
Ei varmaan tarvitse kertoa kumpi otti tämän kokeilun maisemien katselun kannalta
ja kumpi meni melkein kaikki esteet hienosti läpi.